"Pitkä kriisi, pitkät seuraukset" : lasten hyvinvointi ja oikeudet koronapandemian aikana asiantuntijoiden kannanotoissa

Tämä tutkimus paikantuu uudenlaisen koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19 -pandemiaan ja sen ensimmäiseen aaltoon Suomessa. Koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimet ja poikkeusolot ovat täysin poikkeuksellinen kriisi, jolla on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja kaikkiin jäseniin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lapsen oikeudet ja hyvinvointi näyttäytyvät lapsiin liittyvien asiantuntijoiden kannanotoissa koronakriisin aikana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii ihmisoikeusperustaisuus, jossa oleellisessa roolissa on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Lasten hyvinvoinnin tarkastelun teoreettisena lähtökohtana toimii Minkkisen (2015) lapsen hyvinvointimalli. Lapsen oikeuksien sopimuksen kautta lapsen etu sekä lapsen hyvinvointimallin hyvinvoinnin edellytykset ja reunaehdot toimivat tutkimusta ohjaavina reunaehtoina ja tulkinnan välineinä. Tutkimuksen aineistona on 113 Helsingin Sanomissa julkaistua juttua, joiden kirjoittajana tai haastateltavana on lapsiin liittyvä omalla nimellään esiintyvä asiantuntija. Aineisto on ajallisesti rajattu koronakriisin ensimmäiseen aaltoon eli tammikuu – elokuun loppu 2020. Aineiston analyysi alkoi aineistolähtöisesti, mutta aineiston ja lapsen hyvinvointimallin runsaiden yhteneväisyyksien vuoksi analyysitapa vaihtui teoriaohjaavaksi sisällönanalyysiksi ja lapsen hyvinvointimallista tuli aineiston analyysin väline. Tutkimuksen tuloksena syntyi käsitys koronakriisin monitasoisista vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Tutkimuksen mukaan koronakriisi on vaikuttanut lapsiin lasten sekä perheiden hyvinvointia heikentäen ja lasten eriarvoisuutta lisäten. Kriisi on vaikuttanut erityisesti lapsiin, joilla on ennestään ollut jonkinlaisia ongelmia tai jotka ovat olleet heikommassa asemassa. Tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointi on polarisoitunut entisestään ja polarisoitumista on tukenut yhteiskunnan eriarvoistavat rakenteet. Poikkeusolojen ja koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi tehdyt rajoitustoimenpiteet näyttäytyvät lapsen oikeuksien loukkauksina. Lasten hyvinvoinnin polarisoituminen, eriarvoisuuden lisääntyminen ja lapsen oikeuksien loukkaukset ovat johtaneet lasten hyvinvoinnin kaventumiseen ja lapsen oikeuksien toteutumattomuuteen koronakriisin aikana